Juhani Hinkkasen kotisivu


Aloitussivu


Kaikkiruokaisen päiväkirjasta: hakemisto

Kaikkiruokaisen päiväkirjasta 2004

27. joulukuuta 2003

30. kesäkuuta 2003

23. kesäkuuta 2003

Alkuperäinen Kaikkiruokaisen päiväkirja Aikakoneessa

Kaikkiruokaisen päiväkirjasta 2003


Kaikkiruokaisen päiväkirja sai alkunsa Turun science fiction seuran lehdessä Spinissä vuonna 1985 aloittamastani artikkelisarjasta, joka jäi vain kahteen osaan. Herätin Kaikkiruokaisen uudelleen henkiin Aikakoneen sivuilla syyskuussa 1999 ja pyöritin sitä siellä yhä epäsäännöllisemmin ja epäsäännöllisemmin noin vuoden ajan lokakuuhun 2000. Vuotta myöhemmin julkaisin Aikakoneessa vielä yhden irtojakson elokuussa 2001 mutta siinä oli kaikki, niin ainakin luulin.

Nyt, pari vuotta myöhemmin, on kirjoittaminen alkanut jälleen kiinnostaa, joten on aika Kaikkiruokaisen palata ruotuun. Kiinnostukseni science fictioniin on kuitenkin vähentynyt huomattavasti, joten päätin siirtää palstan Aikakoneesta omille kotisivuilleni, joilla voin ilman omantunnontuskia kirjoittaa mistä haluan tarvitsematta mainitakaan tieteiskirjallisuutta, edes vanhasta velvollisuudentunnosta. Ja yksi käytännön seikka vielä: kun käytän Kaikkiruokaisessa muotoa "me" tarkoitan itseäni ja Leena Peltosta. Niin ja vielä lopuksi, kun puhun "kaikkiruokaisuudesta", suosittelen erityisesti Leenan ruokasivuja.


27. joulukuuta 2003

Kirjoittaminen lakkasi kesän jälkeen taas kiinnostamasta. Suurin osa tämänkertaisesta tekstistä on kirjoitettu elo-syyskuun vaihteessa.

Viime kesämme kului Tiganan jälkimainigeissa ja freneettisessä sienestyksessä mutta siinä sivussa onnistuimme pystyttämään varsin toimivan kotiverkon yhdistämään kasvavaa tietokonekantaamme. Koneita on tällä hetkellä neljä, niistä kolme pitkälle edistyneessä keski-iässä kuten käyttäjänsäkin. Se neljäs on upouusi komponenteista kasattu AMD Athlon XP 2500+ -prossulla, Gigabyte GA-7N400 Pro -emolla ja valtaisalla muistimäärällä ja levytilalla varustettu hirviö, käyttöjärjestelmänään, ainakin toistaiseksi, Debianiin pohjautuva Libranet Gnu/Linux 2.7. Leenalla on sähköposti- ja surffikoneenaan 266mHz Pentium (Slackware Linux 9.0) 30-gigaisella Maxtor-levyllä ja 196 megan muistilla. Tekstin- ja kuvankäsittelykäytössä on Win98-kone (233 mHz, kolme- ja neligigaiset levyt, 128 megaa muistia). Yhteyttä ulkomaailmaan hoitaa 200 mHz Pentium-aihio 32-megan muistilla, jonka alkuperäinen 3 gigainen levy korvattiin kaapin perältä löytyneellä 500 megan levyllä (3-gigaiselle oli parempaa käyttöä muualla) ja sisään heitettiin pelkästään palomuuri- ja yhteydenjakokäyttöön tarkoitettu Linux-distro IPCop (levy kotoisin Tapani Ronnin vanhasta 486:sta, kiitoksia Tapsa). Koneet ovat nimiltään Jhero, Rekku, Prinassa ja Nixdorf, tämä tieto niille joita sisäpiirivitsit huvittavat, muille ei selitetä.

Hardware-ongelmat olivat varsin vähäisiä. Athlon-koneessa on sisäänrakennettu verkkokortti, jonka Linux-ajurit löytyivät emon piirisarjan valmistajan nVidian sivuilta. Käsillä oli lisäksi entuudestaan kaksi verkkokorttia (Realtekin halpakortteja), jotka menivät muihin Linux-koneisiin, wintoosaan hankittiin 3Comin halpatuote. Sen jälkeen tarvittiin keskitin, ei kuitenkaan ihan halvinta eikä yksinkertaisinta mallia jotta kapasiteetti riittäisi mahdollisiin tuleviinkin laajennuksiin. Soveliaaksi havaittiin 3Comin OfficeConnect 8, joka mahdollistaa kahdeksan koneen seurustelemisen keskenään. Lisäksi tarvittiin kaapeleita yhdistämään kortit keskittimeen ja paljon vaivannäköä niiden vetämiseen pitkin seinänvieriä kirjahyllyjen, kaapistojen ym. kalusteiden taitse. Koko hoito (samoin kuin Athlon-kone) hankittiin täkäläiseltä hovihankkijaltamme Bulldog Netstorelta.

Softa olikin sitten ihan eri juttu. Linuxeissa oli sinänsä kaikki tarpeellinen valmiina, jos ei asennettuna niin ainakin rompuilla odottamassa. Keskustellakseen wintoosan kanssa tarvitsevat Linuxit ohjelmiston nimeltä Samba ja keskinäiseen keskusteluunsa Network File System (NFS)-tiedostojärjestelmän. Internet-yhteyden turvalliseen jakamiseen Linux-koneelta tarvitaan netfilter/iptables-ohjelmisto, joka ei kuitenkaan erillisen palomuuridistron kanssa tuottanut päänvaivaa sillä se osoittautui ihan toimivaksi jo "tehdasasetuksilla". Ainakin Sygaten testit osoittivat verkotetut koneet varsin tehokkaasti suojatuiksi. Mitä Sambaan tulee, niin kirjan Using Samba kanssa pääsee pitkälle. Minä sain suurimman osan tarvitsemastani tiedosta sen netistä löytyvästä vuoden 1999 laitoksesta, joka olennaisimmilta osiltaan on yhä käyttökelpoinen. Tuoreempaa tietoa löytyy kirjan uudesta viime helmikuussa ilmestyneestä laitoksesta mutta siitä pitää sitten jo maksaa selvää rahaa. Uutta tietoa ilmaiseksi on tietenkin netti pullollaan. Siellä Google on ystäväsi. (Kuten tarkkaavaiset lukijat huomasivat, kerroin mitä tein, en miten tein. Siihen kysymykseen saatte vastaukset etsiä ihan itse)


30. kesäkuuta 2003

Vanhan Kirjallisuuden Päivät ovat taas tältä erää takanapäin. Tänä vuonna ehtisimme paikalle vain ensimmäisenä päivänä (perjantai, 27.6) ja saalis jäi täten tavallista laihemmaksi. Perinteiseen toimialaani, science fictioniin ja fantasiaan liittyvää ei haaviin tarttunut kuin Bill Warrenin valtaisa yli 1300-sivuinen 1950-luvun sf-elokuvahistoria Keep Watching the Skies! American Science Fiction Movies of the Fifties, tässä pehmeäkantisessa laitoksessa alunperin vuosina 1982 ja 1986 ilmestyneet kaksi osaa yksissä kansissa, ei paha ostos 15 eurolla. Muuten keskityin toiseen pääkeräilyalaani merikirjallisuuteen ja kannoin kotiin kymmenkunta enempi kovaan dataan keskittyvää tietopuolista kirjaa aiheesta. William Beckford: Hirmuvaltias (Karisto, 1923)Vanhoja sf-tuttavuuksia paikkakunnalla sentään jonkin verran liikkui, mm. edustava otos Vanhoja herroja, heidän joukossaan suurkollektööri Boris Hurtta samoin kuin Pekka Mölläri, vanha kollaboraattorini Aikakoneen nyt jo kauan sitten muumioidulta Uudet kirjat -palstalta, joka taannottain onnistui hankkimaan kokoelmaani jo vuosikymmeniä etsimäni kauhuklassikon, William Beckfordin Hirmuvaltiaan (The History of the Caliph Vathek, 1786) Kariston vuonna 1923 julkaisemana suomennoksena. Kiitoksia vaivannäöstä ja ennen kaikkea tarkkanäköisyydestä, Hirmuvaltias on varsin pienikokoinen (15x12 senttiä) ja vaatimattoman oloinen teos, joka antikvariaateissa oletettavasti helposti hukkuu normaalikokoisempien kirjojen joukkoon.

Syynä lyhykäiseen viipymiseemme Vammalassa oli vanhan ystävämme Tapani Ronnin häävastaanotto Helsingissä heti seuraavana päivänä. Tapasimme Helsingissä valikoituneen joukon muita sf-pariskuntia ja edustavan näytteen Tapsan sukulaisista. Hän itse asiassa onnistui avioitumaan kohtuullisen huomaamattomasti Kaliforniassa jo vuosi sitten. Vielä kerran siis parhaat onnittelumme Tapsalle ja Monica Eilandille. Oli mukava tavata ja toivottavasti palaatte Suomeen vielä toistekin.

Ja vielä, viitaten edellisen osan MySQL-jorinoihini, mainitsemani teoksen PHP ja MySQL: tietokantapohjaiset verkkopalvelut uusi laitos on sitten ilmestynyt ja epäilemättä saatavilla kaikista hyvinvarustetuista kirjakaupoista, kuten sanonta kuuluu.


23. kesäkuuta 2003

Edellinen, kahden vuoden takainen Kaikkiruokainen jatkoi päättymätöntä tarinaa kirjakokoelmani kortistoinnista ja etenen nyt siitä mihin silloin jäin. Tuolloin päädyin edelleen käyttämään Lotus Approachia, nyt Win4Lin emulaattorin alla SuSE-linuxissa. Ratkaisu ei kuitenkaan ollut kestävä, sillä ensinnäkin halusin loputkin Windows-rääneet pois koneestani ja, toiseksi, se sitoi minut tiettyyn kernel-versioon, joka imuroitiin valmistajan sivuilta ohjelmiston asennuksen yhteydessä.

Talvella 2002 havaitsin, että DataClub myi halpaan hintaan WordPerfect Office 2000 pakettia Linuxille ja tähän pakettiin sisältyi myös minulle vanhastaan tuttu tietokantaohjelmisto Paradox. Päätin kokeilla ja, vaikka paketin WordPerfect-versio (9.0) osoittautui varsin epävakaaksi Linuxissa, niin Paradox puolestaan oli vakaa kuin kallio, ja luki suoraan Approachin käyttämät dbf-tiedostot. Näin pärjäsin taas vuoden verran eteenpäin kunnes SuSE:ni alkoi tuntua vanhahtavalta ja päivityshinku kasvoi kasvamistaan. Viime helmikuussa asensin Slackware 8.1:n ja havaitsin, että Paradoxin päivät oli luettu. Se oli jo SuSE:een asennettaessa vaatinut netistä imuroimani räätälöidyn asennusskriptin enkä onnistunut enää sovulla runnomaan sitä SuSE:a sukupolvea nuorempaan Slackiin, osasyynä ainakin sen vaatimat vanhemmat kirjastoversiot. Paradox oli muutenkin umpikuja, koska sen valmistaja Corel oli jo muutamaa vuotta aiemmin luopunut kaikesta Linux-kehittelystä ja myynyt oman Linux-jakelunsa uudelle tulokkaalle Xandrosille. Tähän kauppaan ei kuitenkaan kuulunut WordPerfect-paketti, joka yhä on Corelin päätuotteita Windows puolella.

Tarvittiin lopullinen ratkaisu ja se oli tietenkin jo ollut koko ajan tarjolla useimmissa käyttämissäni ja kokeilemissani Linux-jakeluissa: MySQL, tai vaihtoehtoisesti PostgreSQL. Nämä tietokantapalvelimet yhdistettyinä sopivaan graafiseen käyttöliittymään ratkaisevat useimmat tietokantaongelmat. Ne olivat vain palvelinsovelluksina tuntuneet liian järeiltä ja vaativilta Linux-tulokkaan ensimmäisiksi tietokantaratkaisuiksi. Ryhdyin toimeen toukokuussa vaihdettuani Slackin Debianiin ja hienosäädettyäni sen mieleisekseni.

Olin ennen Paradoxista ja SuSE:sta luopumista tallentanut kaikkien tietokantojeni taulut sekä dbf- että csv-muotoon varmistaakseni niiden kätevän siirron muihin tietokantasovelluksiin. MySQL:lle dbf:t kääntyvät kätevästi komentoriviohjelmalla dbf2mysql, joskin edellytyksenä(?) on, että MySQL:ssä on jo valmiiksi luotuna sopiva tietokanta ja taulut, joihin data sijoitetaan. En valitettavasti tullut dokumentoineeksi täsmällisiä toimenpiteitä, mutta se komento, jolla homma hoitui oli kutakuinkin seuraavanlainen:

dbf2mysql -d kirjat -t kaikki -o [tähän väliin pilkuilla erotettuina ja ilman välilyöntejä käännettävän taulun sarakkeiden nimet] kokoelma.dbf

Tuo "kirjat" on siis MySQL-tietokannan nimi, "kaikki" on se taulu johon data on menossa ja "kokoelma.dbf" on se taulu, jota ollaan kääntämässä. Oletusarvona tässä tapauksessa on, että komento annetaan siitä hakemistosta, jossa käännettävä taulu sijaitsee. Muutoin tarvittaneen koko polku, joka minun tapauksessani olisi ollut "/home/juhani/kortistot/kokoelma.dbf". Skandien kanssa saattaa tulla ongelmia, itse käytin päivän korjaten niitä käsipelillä mutta oletan että asian voi hoitaa tyylikkäämminkin. Mainittakoon vielä, että Paradox-taulujen suoraan kääntämiseen löytyy myös oma työkalunsa nimeltä pxtools, johon en tarkemmin ole perehtynyt.

Kun tietokanta sitten oli pystyssä MySQL:ssa tarvitsin sen kätevään ylläpitoon jonkin graafisen käyttöliittymän. Näitä löytyy paljon, mm. MySQL:n oma MySQLCC, Gequel ja phpMyEdit. Päädyin ainakin aluksi melko yksinkertaiseen ja varsin nopeatoimiseen ratkaisuun nimeltä TkSql (ruutukaappaus täällä, PNG, 1024x768, 110 kb). Sen kautta sujuu uusien tietojen lisäys, vanhojen editoiminen ja taulujen selaaminen vaivattomasti samoin kuin kaikenlaiset haut ja lajittelut. Varsinaiset ylläpitotyöt, joita tällaisessa yhden käyttäjän operaatiossa on aika vähän, voi aivan hyvin tehdä MySQL:n komentoriviltä tai käyttäen esim. Webmin-ohjelmaa.

MySQL:n käytön aloittaminen edellyttää ainakin jonkinasteista perehtymistä sen toimintaperiaatteisiin ja komentoihin. Koska olen kirjasuuntautunut, päädyin kevyen kirjakauppaselauksen jälkeen hankkimaan Paul DuBoisin käytännönläheisen ja ajantasaisen teoksen MySQL Cookbook (O'Reilly, 2002). Suomen kielellä on saatavilla ainakin Rami Heinisuon PHP ja MySQL : tietokantapohjaiset verkkopalvelut (Satku, 2001, uusi painos tulossa), joka kuitenkin on suppeampi ja keskittyy web-sovelluksiin. Paremmin aikaansa seuraaville ihmiselle suosittelen Google-hakua, joko www-sivuilta tai usenetistä.


Tämän trilogian(?) aikaisemmat osat (Aikakoneessa):

1. Kaikkiruokaisen päiväkirjasta 25. maaliskuuta 2000
2. Kaikkiruokaisen päiväkirjasta 28. elokuuta 2001

Arvostan palautetta, joten lähettäkää postia Kaikkiruokaiselle


Takaisin sivun alkuun