Eijan kirjat 3:
Rajatapauksia - tytöt matkalla Ihmemaahan

Nell ja Eva ovat tarinan nuoret sisarukset. He elävät eristyneessä talossa kalifornialaisen luonnonsuojelualueen vieressä isänsä kanssa. Äiti on juuri kuollut syöpään. Isä on se unelmaisä, jonka jokainen tyttö olisi halunnut. Kirja on omistettu Leonard Heglandin muistolle, joten kirjan älykäs, lämmin ja turvallinen mies on todellinen, tai ainakin hän on todellinen kirjailijan muistoissa. Äiti on ollut etäinen hahmo, balettitanssija, joka joutui perheensä vuoksi muuttamaan maaseudulle, jota hän inhosi ja pelkäsi. Sisaruksista Eva on äitinsä tytär ja seuraa tämän jälkiä. Nell on isin tyttö. Hän haluaa yliopistoon. Kun maailma alkaa jauhaa pysähdyksiin, Eva sulkeutuu harjoittelemaan tanssia pelkän metronomin säestyksellä. Nell lukee tietosanakirjaa. Isä hoitaa käytännön työt, puiden haun, puutarhan, korjaukset, kunnes kuolee tapaturmassa ja jättää tytöt kaksin.

Sisarukset ovat kuin siamilaiset kaksoset. Kumpikin elää omaa yksinäistä elämäänsä toisen vieressä. He eivät pääse toisistaan eroon, mutta eivät myöskään löydä yhteistä linjaa. Molemmilla on kirjan mittaan ensimmäinen miessuhde. Lämmin Nell kokee lyhyen romanssin, Eva raiskataan. Tässä kohtaa alkaa jo juonen väistämätön liukuminen metsän mystiseen hämärään. Sulkeutunut Eva kokee seksuaalisuuden sen raaimmassa muodossa, myös raskauden. Nellin lemmensuhde on lyhyt, mutta hellä. Nell myös aloittaa tyttöjen henkisen siirtymisen kohti metsää, hän lukee kirjaa luonnonkasveista, kokeilee keräilyä, ja kun Eva tarvitsee raskautensa aikana proteiinia, Nell opettelee ampumaan ja surmaa villisian. Kun syntymän aika tulee, Nell avustaa Evaa ja imettää (?) vauvaa, kunnes heikkokuntoinen Eva pystyy siihen itse. Mustasukkainen Eva torjuu Nellin avun vauvan hoidossa. Nell muuttaa metsään, missä hänen suojapaikkaansa tulee karhu ja nukkuu yön hänen vieressään. Karhun tullessa kuvaan olemme keskellä metsämyyttejä, ja metsän hämärään tarina päättyy, kun Eva lopulta luovuttaa, polttaa talon viimeisellä bensiinitipalla ja siirtyy Nellin ja vauvan kanssa suojaan metsän siimekseen. Karhulla on osansa myös Evan elämässä: raiskaaja palaa takaisin, mutta karhu ajaa hänet pois.

Loppu on kirjan epätyydyttävin osa. Ei luonto nyt niin paratiisillinen ole, ei edes Kalifornian luonnonsuojelualueella. Tytöt vain siirtyvät reaalimaailmasta uneen, ilman eväitä, ilman vauvanvaippoja, ilman asetta. He olisivat yhtä hyvin voineet muuttua puiksi. Ehkä he muuttuivatkin: vauva sai nimekseen Pahka. Aikuistumisen sijaan Eva ja Nell siirtyivät ikiaikaiseen esiäitiyteen, karhun tyttäriksi ja puolisoiksi.

Ja kasva aikuiseksi naiseksi, mutta älä sentään liian aikuiseksi. Älä pakene metsään kuten Nell ja Eva. Älä pakene menneisyyteen kuten Isobel. Älä pakene uneen kuten Ellen. Kasva aikuiseksi, mutta muista Sallyn ohjeet. Toisaalta, perunamuhennoksessa voi pippurin sijaan kokeilla sipulia tai omenaa - tai molempia.