Rengasmaailma

Rengasmaailma

(Aikakoneesta 1/1991)


Takaisin arvosteluhakemistoon

Larry Niven: Rengasmaailma (Ringworld, 1970),
Book Studio (Galaxy Scifi 1), 1990, nidottu,
ISBN 951-611-364-8, 284 s.
suom. Jorma-Veikko Sappinen,
päällys Kari Leppänen.

Ringworldin esittelemisessä yleisölle tuntemattomana kirjauutuutena on vähän samaa tuntua, kuin jos saisi tehdäkseen saman palveluksen Seitsemälle veljekselle. Mitä sellaista sanottavaa siitä muka voisi olla, mitä kaikki eivät tiedä ennestään? Tästä science fictionin klassikosta, 70-luvun Suuresta Tieteiskirjasta?

Viime vuosina näyttää Larry Nivenin maine himmentyneen. Asiavirheiden etsiminen hänen teksteistään on ollut suosittu harrastus, ja onhan sillä perinteitäkin, sillä Ringworldin varhaisissa laitoksissa itse Maapallo pyöri väärään suuntaan. Toisaalta Niven itse on liittynyt leikkiin ja kirjoittanut jatko-osan The Ringword Engineers (1980) selitelläkseen miten-kuten rinkulansa tasapainotuksia. Nivenin alieneita on morkattu valepukuisiksi ihmisiksi, joiden jotakin yhtä ominaisuutta vain on paisuteltu. Hänen myöhemmän tuotantonsa heikkouden on nähty jotenkin imevän arvoa myös hänen huipputöiltään. Sitäpaitsi kirjailija ei Haagin maailmanconissa ollut mikään varsinainen päivänsäde. En viitsi olla niin kelju, että nimittäisin Nivenin vähättelyä muoti-ilmiöksi, sillä ovathan viime vuodet tuoneet markkinoille ja maineeseen lukuisia kirjailijoita, joiden teokset ovat sekä tieteellisesti aukottomampia että inhimillisesti merkityksellisempiä.

Mutta tuolloin 70-luvulla kohosi Ringworldin hopeainen kaari taivaanrantaan kuin juuri avattu valtatie avaruuden häikäiseviin mahdollisuuksiin. Varmasti en ollut läheskään ainoa, jolle tämä teos ensimmäistä kertaa havainnollisti, mitä merkitsee käsite "sense of wonder".

Pahus vain taas kerran, että tätäkin teosta jouduttiin odottamaan suomenkielelle näin kauan. Nythän sille olisi kuulemma löytynyt enemmänkin kustantajia, mutta ei tämä ollut ensimmäinen kerta suomalaisen science fictionin historiassa, kun pitkään laiminlyödylle julkaisulle äkkiä ilmaantuu useampia ottajia.

Rengasmaailma ei ole niitä tieteiskirjoja, jotka ekstrapolaation keinoin hierovat lukijansa nenään ihmiskunnan tärkeimpiä ja ajankohtaisimpia ongelmia. Se on spekulaatioilla lystäilevä seikkailu omalla oikeudellaan. Se kertoo ajasta, jolloin liikakansoitus, sairaudet, saastuminen, ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus ovat kauan sitten lakanneet olemasta ongelma, ainakaan samassa mielessä kuin tänään. Sodan ja rauhan kysymykset ovat laajenneet interstellaarisiin mittoihin, sillä ihminen jakaa tunnetun avaruuden (Nivenin Known Space -tulevaisuushistoriasarja) lukuisien muiden älyllisten lajien, mm. sotaisten kzinien ja teknologialtaan ylivoimaisten mutta suunnattoman pelokkaiden nukketöörien kanssa.

Kuten Nivenin tulevaisuushistoriassa Rengasmaailmaa edeltävässä novellikokoelmassa Neutron Star (Niminovelli ilmestynyt Tapani Ronnin suomentamana Tähtivaeltajassa 3/89) on havaittu, on galaksin keskustassa käynnistynyt novaketjureaktio, joka 20.000 vuoden kuluttua tulee tekemään elämän Linnunradalla mahdottomaksi. Varovaiset nukketöörit eivät suotta aikaile, vaan lähtevät planeettoineen kaikkineen hakemaan turvapaikkaa heti tiedon saatuaan. Matkallaan he havaitsevat ällistyttävän keinotekoisen maailman, auringon ympärille rakennetun renkaan, jolla on tilaa kolme miljoonaa kertaa Maan pinta-ala. Rengasmaailman mahdollisen uhkan selvittämiseksi nukketöörit varustavat tutkimusretkikunnan, johon kuuluu kaksi ihmistä, yksi kzin sekä yksi nukketööri, Nessus, joka lajitoveriensa mittapuulla on mielisairas, koska ei pelkää kaikkea aivan niin tolkuttomasti kuin heikäläisittäin olisi normaalia. Kirja kertoo näiden neljän seikkailuista keinotekoisella renkaalla etsimässä sen kerran niin mahtavan mutta nyt rappeutuvan tekniikan luojia.

Jorma-Veikko Sappinen on tunnetusti hyvä suomentaja, ja tämäkin käännös etenee sileästi kuin kiisseli niin kauan, kuin on kysymys yleiskielestä. Nimien kääntämisen ja Nivenin erikoisterminologian kohdalla tuleekin sitten vastaan paakkuja, tai sitten jonkun toisen lusikka samassa keitoksessa. Esimerkiksi erään asutetun maailman nimi "We Made It" on saanut kaksikin käännöstä, Tehtiinse ja Napakymppi. Sitten taas toisaalta on kääntämättömiä nimiä kuten Mount Lookitthat. Puppeteer on pirullinen sana kääntää, enkä ole koskaan ollut ihan varma, kannattaako suomentaminen ollenkaan, kunhan vain jotenkin välttää kirjoitusasussa assosiaatiot isoon kotimetsien kanalintuun. Sappisen valinta "nukketööri" kuulostaa alussa hirveän merkilliseltä, mutta kirjan edistyessä siihen alkaa tottua. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kuuluisasta sadattelusanasta TANJ (There Ain't No Justice), josta suomennoksessa on tullut "eioo". Voiko kukaan ärräpäille parkkiintunut suomalainen ottaa missään määrin todesta neljästä vokaalista koostuvaa kirosanaa joka taivutusmuodoissaan näyttää entistä omituisemmalta. Mutta mitä näistä. Kirja on mainio, hauska, fiksu, jännittävä, pahuksesti myöhässä, mutta vihdoin täällä. Käy kateeksi teitä, jotka saatte lukea sen ensimmäistä kertaa.

Leena Peltonen


Takaisin arvosteluhakemistoon


Takaisin sivun alkuun


Aloitussivu - Sisältö - Mitä uutta Aikakoneessa - Uudet kirjat - Kirja-arvostelut - Kolahtaneita kirjoja - DVD-elokuvat - Kirjailija- & taiteilijatietoa Aikakoneessa - Uutisia - Kaikkiruokaisen päiväkirja - Aikakoneen linkit - Aikakoneen arkisto - Lukijoiden äänet - Kuukauden kuva - Kapteeni Kuolio - Aikakone FAQ - Palaute