Tämä artikkeli ilmestyi Jyväskylän sf-seura 42:n julkaisussa Alienistissa 2/92 silloin, kun Robert Holdstock oli Jyväskylän Kesän kunniavieraana. Kaivelin silloisen, nyt jo pahasti ajastaan jääneen artikkelin esiin lähinnä siksi, että Rob metsineen on viime aikoina hallinnut ajatuksiani, ilmaistakseni asian hyvin lievästi.
Toivon mukaan nyt, kun olen onnistunut rämpimään taas ihmisten ilmoille Ryhope Woodista, saan aikaiseksi ajan tasalla olevan artikkelin mytagoista ja muusta semmoisesta. Onhan Rob kaikeksi onneksi kirjoittanut paljon lisää tämän artikkelin ajoista.
Tuonnempana kerrotaan kauas historiaan jäänyt tieto, että Karisto on julkaisemassa Holdstockin romaanin The Fetch. Tuore tieto tätä kirjoittaessani on, että Karisto on julkaisemassa Holdstockin romaanin Norsunluuportti (Gate of Ivory). Lukekaakin se!

t. Leena Peltonen

METSIEN MIES

Metsät ja aika, erityisesti muinaisaika, ovat toistuvia teemoja kautta Robert Holdstockin kirjallisen tuotannon. Hän kurkoittaa menneisyyteen myös uusimmassa romaanissaan The Fetch, jonka Karisto julkaisee suomeksi vielä tänä vuonna.

Uran alku

Kirjailijanuransa alussa Holdstock opiskeli eläinlääketiedettä ja valmistuttuaan teki neljä vuotta lääketieteellistä tutkimustyötä, mutta kertomansa mukaan viihtyi huonosti sekä tutkijatoveriensa että tutkimuskohteenaan olleiden loismatojen seurassa. Näihin aikoihin hän oli aktiivinen sf-harrastaja, joka oli mm. jonkin aikaa toimittajana brittiläisten tieteiskirjoittajien Focus-lehdessä, meikäläisen Kosmoskynän vastineessa.
Vuonna 1976 Holdstock julkaisi esikoisromaaninsa Näkevä sokea (Eye Among Blind). Vieraalle planeetalle sijoitettua tieteiskirjaansa kirjailija on luonnehtinut kokeiluksi käänteisellä darwinismilla; korkealle kehittynyt rotu vaipuu siinä vähitellen uuteen primitiivisyyteen. Planeetalla on Maan ihmisten retkikunta, joka tutkii tätä taantumisprosessia vaihtelevissa tunnetiloissa. Erääksi keskushenkilöksi nousee nainen, joka on jättänyt miehensä ja valinnut uudeksi elämänkumppanikseen vieraan rodun maskuliinin, jonka elämäntavan hän pyrkii mahdollisuuksien mukaan omaksumaan.

Varhaistuotanto

Earthwind sijoittuu myös vieraalle planeetalle, luonnon kanssa saumattomassa kosketuksessa elävän kansan pariin, jonka kulttuuri muistuttaa hämmästyttävällä tavalla 6000 vuoden takaista irlantilaista kulttuuria. Myös tässä kirjassa on tarkkailijana ja myötäeläjänä ihmisnainen, jolla on rakkaussuhde alkuasukasmiehen kanssa.

Menneisyys on mukana myös romaanissa When Time Wind Blows. Se tapahtuu planeetalla, jossa hurjat tuulet kantavat asioita menneisyydestä, ja ihmisiä ympäröivä todellisuus voi niiden vaikutuksesta muuttua silmänräpäyksessä toiseksi.

Holdstock julkaisi uransa alkutaipaleella kirjoja myös salanimillä. Berserker-sarja, jota hän kirjoitti Chris Carlsenin nimellä, koostuu islantilais-kelttiläisistä miekka ja magia - henkisistä, perin verisistä ja luvalla sanoen melko yliampuvista fantasiaseikkailuista.
Salanimellä Robert Faulcon hän kirjoitti Nighthunter-sarjan, joita voidaan luonnehtia okkulttisiksi trillereiksi. Niissä hän loi erityisillä ESP-kyvyillä varustetun henkilöhahmon Francoise Jeuryn, joka esiintyy myös hänen omalla nimellään julkaisemassa romaanissa Necromancer (1978) sekä tänä vuonna suomeksikin ilmestyvässä kirjailijan uusimmassa teoksessa The Fetch (1991).

Mytagojen metsässä

Ihminen, joka astuu sisälle metsään, on taipuvainen menettämään ajantajunsa, ja järkiperäinen suunnistaminen siellä on mahdotonta, sillä metsä elää omaa elämäänsä ajan ja paikan lakien ulkopuolella ja kuljettelee vaeltajaa odottamattomiin paikkoihin.

Mytagot ovat kollektiivisen piilotajunnan alkukuvia, ylimuistoisen perinteen ruumiillistumia, joihin kuitenkin myös niiden läheisyydessä elävät ihmiset vaikuttavat omalla kulttuuritaustallaan ja odotuksillaan. Ne ovat tarujen ja prototyyppejä, alkuaiheita, joita kansa on tarpeen tullen tiedostamattaan kutsunut olemassaoloon, esimerkkinä eri sortoaikojen vapaustaistelijat kuten Robin Hood.

Mytagometsä on ajatuksena hyvin samankaltainen Jungin teorian kanssa ihmisten kollektiivisesta piilotajunnasta ja rotumuistista, mutta Holdstock kiistää tunteneensä jungilaista psykologiaa ennen, kuin se alettiin jatkuvasti mainita hänen teostensa yhteydessä.

Alkumetsässä Robert Holdstock päähenkilöidensä välityksellä etsii analyyttis-rationaalista selitystä metsälle ja sen mytagoille. Alkumetsä kertoo Huxleyn perheestä, isästä ja hänen kahdesta pojastaan, jotka kukin vuorollaan saavat pakkomielteekseen selvittää metsän salaisuuden. Perhe hajoaa kunkin miehen viettäessä yhä enemmän aikaa metsässä ja päätyessä myös kamppailuun, ensin isä poikaa vastaan, sitten veljekset toisiaan vastaan samasta neitomytagosta, Guiwennethistä, jonka jokainen vuorollaan saa omakseen ja taas menettää.
Perheen laiminlyöty äiti on päätynyt itsemurhaan jo ennen tarinan alkamista. Metsä valtaa miesten ajatukset, niinkuin se on valtaamassa heidän talonsakin, he oppivat elämään metsän ehdoilla, raakaa, väkivaltaista elämää samalla metsästäjänä ja saaliina, viha-rakkaussuhteessa toisiinsa, metsään, viimein kauhistuttavaan perusmytagoon Urscumugiin.

Metsän henget on samaan mystiseen alkumetsään sijoittuva kertomus Tallis-tytöstä, joka lähtee etsimään sieltä kadonnutta veljeään, kuten Alkumetsän Steve, kuten Time Windsin Kris. Teos on edeltäjäänsä monikerroksisempi, aistivoimainen ja impressiivinen kuvakudos, joka vetoaa enemmän muihin inhimillisen ymmärryksen osiin kuin järkeen.

Kirjailija on palannut Alkumetsän Huxleyn perheen tragedian juurille, veljesten lapsuusaikaan, novellissaan "Bone Forest" (1991), jonka hän suunnittelee lähivuosina laajentaa uudeksi mytagoromaaniksi, edeltäjiään seikkailullisemmaksi ja ensimmäisen osan tapaan tieteellisiä selitysmalleja etsiväksi.

Holdstockin fantasiasta on kaikkinainen romantiikka, koristeellisuus ja eskapismi äärimmäisen kaukana. Kerronta on mystisestä sisällöstään huolimatta äärimmäisen realistista, paikoin jopa inhorealistista; hajut, tuntemukset, vammat, ihmisten (ja mytagoiden) julmuuden moninaiset muodot on kuvattu niin ehyen siloittelemattomasti, että muinaisaikojen tuntu, primitiivisyys, luonnon ankarat olosuhteet välittyvät äärimmäisen uskottavina ja vakuuttavina, todella suggestiivisen elävinä.

Molemmat mytagoromaanit ovat voittaneet British Science Fiction -palkinnon, ja Alkumetsä myös arvostetun World Fantasy palkinnon.

Francoise Jeury ja Graalin malja Romaanissaan Necromancer Holdstock kertoi värisyttävän tarinan ikivanhasta monoliitista, josta on hakattu kirkkoon kastemalja, mutta joka pyhästä käyttötarkoituksestaan säteilee pahuutta ympäristöönsä (käänteinen tilanne tässä Alienistissa julkaistulle novellille "Orapihlaja"). Autistisen lapsen äiti väittää lapsensa sielun ja persoonallisuuden olevan vankina tuossa kivessä, perhe ajautuu yhä syvenevään kriisiin, ja viimein hankitaan avuksi Francoise Jeuryn, jo kahdessa Night Hunter -sarjan kirjassa esiintyneen tutkijan, jolla on erikoinen kyky aistia energiaa ja menneisyyden tapahtumia vanhoja esineitä koskettamalla.

Holdstocin uusin romaani The Fetch, joka ilmestyy vielä tänä vuonna myös suomeksi, sijoittuu kirjailijan lapsuuden maisemiin Kentin kalkkikuoppiin ja jatkaa Necromancerin linjoilla perheestä, jonka lapsessa vaikuttavat selittämättömät voimat.
The Fetchin nuori sankari Michael on synnyltään salaperäinen adoptiolapsi, joka käyttää outoa kykyään noutaa arvoesineitä kaukaisesta menneisyydestä lunastaakseen niillä kalseiden, ahneiden vanhempiensa rakkautta (onnelliset perheet eivät tosiaankaan ole Holdstockin tavaramerkki). Perhe, erityisesti isä, oppii luottamaan helppoon rahantuloon ja hankkiutuu arvaamattomiin vaikeuksiin.

Holdstock on kytkenyt kertomukseen lapsen vision arthuriaanisesta Kalastajakuninkaan legendasta, sillä Graalin malja on se esine, jota hän tietää vanhempiensa ennen muuta haluavan ja sitä hän siis etsii ajan kerrostumista. Mutta myös ajan ulkopuolella vaanii voima, joka haluaa käyttää Michaelia hyväkseen omien päämääriensä saavuttamiseen. Francoise Jeury ilmaantuu pojan ja tapahtumien ymmärtäjäksi, mutta mysteerio syvenee nopeasti ja käy yhä uhkaavammaksi.

The Fetch on selvästi kevyemmän sarjan teos kuin mytago- romaanit. Se kuuluu Night Hunter -sarjan tavoin Holdstockin okkulttisiin trillereihin, mutta myös siinä tuntuu kirjailijalle ominainen muinaisuuden kosketus, erityisesti Michaelin noutamissa oudoissa esineissä. Kirjailija itse kertoo onnettomina tutkijavuosinaan useasti paenneensa loismatoja ja verellä täytettyjä koeputkia kulman takana olleeseen British Museumiin ja hankkineensa siellä lähtemättömän kiinnostuksensa muinaisesineisiin, erityisesti kelttiläisiin ja pronssikauden kypäriin, kilpiin, rituaaliveitsiin jne.

Orapihlaja Tässä Alienistin numerossa julkaistu þ kirjailijan itse ehdottama þ novelli "Orapihlaja" on varsin luonteenomainen esimerkki Robert Holdstockin kirjailijanlaadusta. Tapahtumat sijoittuvat saksilaisaikaan, ensimmäisen vuosituhannen puolivälin paikkeille, jolloin kristinusko teki tuloaan Brittein saarille raivatakseen tieltään kansan ikivanhan luonnonuskonnon. Novellissa kertautuvat Holdstockin peruselementit, puu ja kivi, kulttuurien kohtaaminen, aikaperspektiivi, joka avautuu sekä loitolle menneeseen että yhtä kaukaiseen tulevaisuuteen, jossa, niin novelli meille vakuuttaa, ihmiset yhä tuntevat metsän henget.

Takaisin sivun alkuun

Takaisin arkistoon

Takaisin aloitussivulle